Ympyrä sulkeutuu – edistysaskelia rakennusjätteen lajittelussa

RSS
31.12.2019 Matti Mikkelä

Kirjoitin Circblogiin jo Circwaste-hankkeen alussa, muutama vuosi sitten. Silloin tuskailin, ettei rakennusjätteiden lajittelu toimi. Nyt kolmivuotinen osahankkeemme on loppumassa ja on aika tehdä yhteenveto.

Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöuhkien velloessa mielessä, olisi miltei luontevaa nostaa kädet pystyyn ja tuskailla kehitystoimien hitautta. Silti näen asiassa haasteiden ohella myös sitä kaivattua edistystä.

Kehitimme rakennus- ja purkujätteiden lajittelua yhdeksällä työmaalla. Näillä työmailla jätteet onnistuttiin lajittelemaan 99-prosenttisesti. Työmaakokemusten perusteella olenkin varma, että rakennusalalla pystytään lajittelemaan jätteet erittäin hyvin.

Lajittelu onnistuu, kunhan työmaan tilaaja sitä edellyttää. Toinen vaihtoehto on, että jätteiden vastaanoton hinnoittelu kannustaa lajittelemaan. Lajittelua voi lisäksi helpottaa esimerkiksi jäteneuvonnalla, jätelajikohtaisilla kylteillä, erilaisilla keräysvälineillä ja yhteistyöllä. Olennaista on, että työmailla on jokin konkreettinen syy lajitella.

Kierrätysprosentin mittavirheet

Suomessa ei varmastikaan saavuteta vuoden alusta jätedirektiivin edellyttämää rakennusjätteiden 70 prosentin kierrätysastetta. Suunta on kuitenkin oikea. Viimeisellä työmaalla saimme kierrätysasteeksi jopa yli 82 prosenttia.

Olennainen havainto on se, että jätedirektiivin edellyttämä 70 prosentin kierrätysaste ei ole kovin rakentava mittari. Samalla lajittelun tasolla ei saavuteta samoja prosentteja eri työmailla, vaan jätteen laatu ja määrä vaikuttavat usein lajittelua enemmän siihen, minkälaisia prosentteja voidaan saavuttaa.

Kierrätysasteen laskemisen hankaluudet käyvät hyvin ilmi seuraavasta esimerkistä. Kaikesta työmaan jätteestä pakkausmuovia on ehkä vain muutama prosentti. Pakkausmuovin kierrättäminen ei siten ole ainakaan kierrätysprosentin nostamisen kannalta olennaista. Minkälainen mittarin pitäisi sitten olla, jotta se kannustaisi nykyistä parempiin lajittelu- ja kierrätyskäytäntöihin myös massaltaan pienien jäte-erien kohdalla?

Kohti kiertotaloutta

Nykyisessä kiivastahtisessa ja lyhytjänteisessä työelämässä kolmevuotinen osahanke tuntuu pitkältä. Tyytymättömyys kalvaa, jos tavoitteita ei saavuteta, tai jos käytännöt eivät juurrukaan odotetusti. Samaan aikaan ilmastonmuutos etenee, luonnonvarat hupenevat ja ympäristön tila heikkenee.

Jos kuitenkin katsoo taaksepäin, voi huomata, miten kiivas tahti jätealan kehityksessä on käynnissä. Viisi vuotta sitten valtaosa jätteestä sijoitettiin kaatopaikalle, mutta nyt sinne päätyvät rakennusjätteestä lähinnä vain asbesti ja eristevillat. Erilaisia materiaalivirtoja pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Kierrätysvelvoitteet kiristyvät. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia materiaaleja ja kiertotalouden konsepteja. Osa ei toimi, mutta osa on tullut jäädäkseen.

Paljon on vielä tehtävä ja kehitysprosessit ovat monilta osin vasta alussa. Tarvitsemme yhä enemmän uusiomateriaalien tuottajia, näiden materiaalien käyttäjiä ja edistyksellisiä tilaajakäytäntöjä. Tarvitsemme laadukasta tietoa, kiertotalouteen kannustavia ohjauskeinoja ja ennen kaikkea yhteistyötä.

Tästä on hyvä jatkaa!

Projektipäällikkö Matti Mikkelä, Puhas Oy

Lisää aiheesta

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.