Uutinen 28.5.2020 klo 15.32
© Jonas Jacobsson
Julkiset hankinnat on otettu kiertotalouden edistämisen keinovalikoimaan vaihtelevasti eri maissa, vaikka niiden mahdollisuudet vauhdittaa kiertotaloutta onkin laajasti tunnistettu. Erityisesti Pohjoismaista ja Hollannista löytyy hyviä malleja kiertotalouden edistämiseksi hankinnoissa, kertoo Circular Public Procurement -hankkeessa tehty selvitys.
Euroopassa julkinen sektori ostaa vuodessa satojen miljardien arvosta julkisia palveluja, tavaroita ja urakoita, mikä kattaa arviolta 14–18 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Kiertotalous tarjoaa julkisten hankintojen tekemiseen uudenlaisen mallin, jossa huomioidaan luonnonvarojen kestävä käyttö. Se pyrkii pitämään tuotteet ja materiaalit arvoketjussa pidempään, nostamaan käytön intensiteettiä ja hyödyntämään tuotteen raakamateriaalit uudelleen itse tuotteen elinkaaren päätyttyä.
”Vaikka maat ovatkin eri vaiheissa kestävien hankintojen tekemisessä, ovat haasteet kiertotalouden huomioimisessa melko samantyyppisiä kaikkialla. Hankkeemme on auttanut ymmärtämään, mitä kiertotaloushankinnat oikeastaan ovat, sekä kasvattanut tietoisuutta siitä, miten hankintoja voidaan edistää ja toteuttaa”, kommentoi Circular Public Procurement -hankkeen erikoistutkija Katriina Alhola SYKEstä.
Suomi tehokas toteuttaja, Hollanti edelläkävijä eri sektorien yhteistyössä
Selvityksen mukaan Suomessa kiertotalouteen siirtyminen on otettu osaksi kansallista strategiaa ja julkisten hankintojen merkitys on tunnistettu osana päätöksentekoa. Vuoden 2020 aikana Suomessa valmistellaan strateginen kiertotalouden edistämisohjelma, jonka valmisteluprosessissa huomioidaan julkisten hankintojen rooli. Myös Sitran kansallisessa kiertotalouden tiekartassa julkiset hankinnat nähdään tärkeänä keinona toteuttaa kiertotalouden tavoitteita. Hallitus on panostanut julkisten hankintojen kestävyyden ja innovoinnin edistämiseen, mistä kertoo muun muassa kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn perustaminen. Kiertotaloushankintoja voidaan edistää myös osana Hankinta-Suomi -strategian toimeenpanoa, jossa kiertotalous on yhtenä julkisten hankintojen ekologisuuden tavoitteena.
Eri Itämeren alueen maiden vertailussa kävi ilmi, että Hollannissa tehtiin eniten yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä kiertotalouden edistämiseksi hankinnoissa. Tanskassa julkisten hankintojen kestävyys on ollut pinnalla viimeisten vuosien aikana, ja maassa tehdään paljon alueellista työtä kiertotalouden mallien edistämiseksi, joskin poliittisessa sääntelyssä löytyy vielä parantamisen varaa. Ruotsissa kiertotalouden edistäminen sisältyy julkisten hankintojen strategiaan, mutta yleisemmin maassa keskitytään hankintojen kestävyyteen ja innovatiivisuuteen.
Itäisen Euroopan maista Venäjällä tai Puolassa siirtymää kiertotalouden hankintoihin ei ole otettu kansalliseksi tavoitteeksi. Latviassa työ on vielä aluillaan, mutta kiertotalouteen siirtymiselle on laadittu kansallinen suunnitelma.
Esimerkkejä kiertotaloushankinnoista löytyy eri sektoreilta rakennusmateriaaleista ja huonekaluista ruokahävikin pienentämiseen
Julkiset hankinnat voivat tukea kiertotaloutta ja kiertotalouteen tähtäävää liiketoimintaa monella eri alalla, esimerkiksi rakentamisessa, vesihuollossa ja lietteenkäsittelyssä, jätehuollossa, tekstiili- ja huonekalualalla sekä ruokapalveluiden tuotannossa. Rakentamisessa huomioidaan tilatehokkuus ja muunneltavuus, kestävät rakennusmateriaalit, sekä materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö. Jätehuollossa julkinen sektori voi tukea jätteiden parempaa lajittelua ja korkeamman jalostusasteen mahdollistavia kierrätysratkaisuja.
Parannuksia voidaan tehdä myös tekstiili- ja huonekaluhankinnoissa. Selvityksen mukaan tärkeintä on keskittyä hankkimaan kestäviä, helposti huollettavia ja korjattavia materiaaleja, joissa ei ole käytetty haitallisia aineita. Maailmanlaajuisesti valtavaa ruokahävikkiä voidaan vähentää myös julkisissa hankinoissa kiinnittämällä huomiota ruokaketjujen tehokkuuteen, kuten siihen, miten raaka-aineet säilytetään, prosessoidaan, pakataan ja toimitetaan. Lisäksi ruoantuotannossa voidaan tukea sesongissa olevia ja paikallisia raaka-aineita.
Yhteinen kehys Itämeren maiden julkisiin kiertotaloushankintoihin
Circular Public Procurement -hanke on kolmen vuoden aikana toteutettava, Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittama projekti, jonka tavoitteena on luoda Itämeren alueen maihin yhteinen julkisten kiertotaloushankintojen kehys ja tiivistää yhteistyötä viranomaisten, tutkimuslaitosten, yritysten ja järjestöjen välillä.
Hankkeessa pyritään tutkimuksen ja käytännön hankinta-casejen kautta siirtymään kiertotalouden ajattelumalliin hankintojen suunnittelussa ja toteutuksessa, lähestymään resurssien käyttöä uudesta näkökulmasta ja tuomaan kiertotalouden periaatteita markkinoille sekä osaksi kaupunkien julkisia hankintoja ja käytäntöjä.
Yhtenä projektin tuloksena syntyi päättäjille suunnatut suositukset, joiden tarkoitus on helpottaa kiertotalouteen siirtymistä julkisten hankintojen osalta. Suosituksiin kuuluvat muun muassa julkisten hankintojen sisällyttäminen osaksi maiden kiertotalousstrategioita ja sopivien mittarien luominen myös EU:n tasolla, julkisten hankintojen kiertotalouspilottien tukeminen sekä yhteistyön edistäminen yksityisen sektorin, kiertotalouden tutkimuksen ja kehityksen sekä muiden toimijoiden kanssa uusien kiertotalousratkaisujen ja -innovaatioiden löytämiseksi.
CircularPP -hankkeen loppuseminaari, Baltic Circular Procurement Congress järjestetään 1.–3. syyskuuta webinaarina Varsovasta käsin. Tilaisuudessa käsitellään kiertotaloushankintoja ja kiertotalouden toimintamalleja painottaen hyviä esimerkkejä, sekä jaetaan toimijoiden kokemuksia ja oppeja kiertotaloushankinnoista. Lisätietoja sisällöstä ja aikataulusta päivitetään konferenssin sivuille.
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- Erikoistutkija Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus, katriina.alhola@ymparisto.fi
- Erikoissuunnittelija, hankkeen Suomen projektipäällikkö Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, hanna.salmenpera@ymparisto.fi