Kiertotalouden siivin kohti kestävää kehitystä

Uutinen 29.4.2020 klo 10.25
Tuuli Myllymaa kesäkuva 556
Tuuli Myllymaa © Hannele Ahponen / SYKE

Euroopan komissio käynnisti vuoden alussa vihreän kehityksen ohjelman (The European Grean Deal). Sen tehtävänä on viitoittaa jäsenmaiden ja koko Euroopan tietä kestävään kasvuun ja kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmassa painotetaan, että täydelliseen kiertotalouteen siirtyminen on edellytys ilmastotavoitteiden toteutumiselle, luontoympäristöjen suojelulle ja talouden kilpailukyvyn säilyttämiselle.

Etenemisaskeleet kohti ilmastoneutraalia kiertotaloutta on paketoitu Kiertotalouden toimintasuunnitelmaksi. Kiertotalouteen kohdistuvista odotuksista on jo aiemmin alkanut muotoutua ympäristöpoliittinen synonyymi kestävälle kehitykselle, jossa tavoitteena on ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Uusi toimintasuunnitelma vahvistaa tätä asetelmaa vielä entisestään kytkemällä luonnon monimuotoisuuden kiertotalouden vaikutusketjuihin.

Kiertotalouden toimintasuunnitelman taustaselvitysten mukaan puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 90 prosenttia biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä ja vesistressistä aiheutuu luonnonvarojen talteenotosta ja jalostuksesta. Pysäyttäviä lukuja, jotka osoittavat, että kiertotalouden toimenpiteiden neuvottelupöydissä on syytä olla edustettuna hyvin laaja-alaista näkemystä. Kiertotaloudella voidaan vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta ja siten vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen.

Kiertotalouden toimintasuunnitelma on tuotu myös lähemmäs ihmistä: kansalaisille halutaan kuluttajina turvata paremmat oikeudet ja mahdollisuudet valita kestäviä ratkaisuja, ja lisäksi korostetaan muutoksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikkien sidosryhmien osallistumista ja sitoutumista kuvataan ratkaisevan tärkeäksi. Sosiaalisten tekijöiden yhä vahvempi huomioiminen toivottavasti lisää kiertotalouden mahdollisuuksia. Uudenlaiset toimintamallit voivat valtavirtaistua vain, mikäli ne ovat yleisesti hyväksyttävissä ja samalla varaudutaan tunnistamaan ja kompensoimaan mahdollista koettua epäoikeudenmukaisuutta ja menetyksiä.

Uskon, että juuri nyt olemme entistäkin valmiimpia muutokseen ja sitoutumaan. Elämme poikkeuksellisia aikoja, kun lähes kaikki tuttu ja turvallinen on muuttunut epävarmuudeksi ja vieraaksi. Koronaviruksen leviämisen estäminen on vienyt työpaikkoja ja kuljettanut meidät kauaksi läheisistämme sekä monista niistä tavallisista tottumuksistamme, jotka aiemmin määrittelivät toimivan yhteiskunnan.

Kaiken huolen ja epävarmuuden keskellä on ollut sydäntä lämmittävää huomata, että luontopoluille ja kansallispuistoihin on löytänyt tiensä ennätysmäärä ihmisiä. Kriisin keskellä luonto on tuonut kaivattua rauhaa ja hyvinvointia.

Monet ovat arvelleet, että koronakriisin jälkeen käyttöön jää uusia tapoja. Omalla toivelistallani on, että säilyttäisimme rohkeuden kokeilla uutta, osaisimme säilyttää löytyneitä uusia yhteyksiä luontoon ja oppisimme arvostamaan elinympäristöämme ja sen luonnonvaroja. Ja että muistaisimme kytkennät kiertotalouden ja luontoympäristön välillä. Kun tuotteet käytetään mahdollisimman pitkään ja raaka-aineet kiertävät tehokkaasti, jää iloksemme luontopolkuja, puita ja metsää, pörriäisiä, lintuja, kallioita, kauniita maisemia, rauhaa sekä tilaa hengittää ja ajatella.

Asetetaan siis yhteiseksi päämääräksi ilmastoneutraali ja luontoviisas kiertotalous. Läheisten, työkavereiden ja yhteistyöverkostojemme kohtaamista ja muita normaalioloja odotellessa suuret kiitokset kotikunnalleni Espoolle kaikista upeista retkeilyreiteistä ja maisemista, joita on saatu säästettyä meidän kaikkien nautittaviksi.

Tuuli Myllymaa, ryhmäpäällikkö,Circwaste-hankkeen projektipäällikkö
Suomen ympäristökeskus SYKE