Uutinen 29.4.2020 klo 11.38
Jätteiden lajittelua ja kierrätystä Helsingissä. © Kai Widell
Huhtikuun alussa julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta käsittelevässä raportissa “Resource efficiency and the circular economy in Europe 2019 – even more from less” esitetään ajantasainen arvio siitä, miten eri Euroopan maat ovat lähestyneet resurssitehokkuuden ja kiertotalouden aiheita oman maansa toiminnassaan. Raporttiin on myös tunnistettu trendejä ja suuntaviivoja, joita eri maissa on lähdetty viemään eteenpäin. Raportti perustuu 32 Euroopan maan tietoihin, jotka kuuluvat Eionet (European Environment Information and Observation Network) -verkostoon.
Päivitettyä tietoa resurssitehokkuudesta päätöksenteon tueksi
EEA:n raportin kaksi päätavoitetta on edistää tietojen vaihtoa ja jakaa hyvien käytäntöjen esimerkkejä maiden asiantuntijoiden kesken ja tukea Eionet-maiden, EU:n toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen päätöksentekijöitä tarjoamalla päivitettyä tietoa resurssitehokkuudesta ja kiertotalouden toimista Euroopan maissa.
Suomen ympäristökeskus on aktiivinen EEA/Eionet-jäsen, ja sen asiantuntijat antoivat tärkeän panoksensa raportin tausta-asiakirjan eli Suomen maaprofiilin kokoamiseen, jossa todetaan, että vuodesta 2016 lähtien Suomen resurssitehokkuuden politiikkatoimien painopiste on muuttunut huomattavasti resurssitehokkuuden parantamisesta laajempaan kiertotalouden näkökulmaan.
”Suomi on kiertotalouden eturintamassa, ja sillä on tarjota Eionet-verkostolle paljon hyviä esimerkkejä politiikoista, strategioista ja hankkeista, sekä Suomen tasolla että myös maailmanlaajuisesti. Tämä on tunnustettu koko mietinnössä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jáchym Judl, joka vastaa tietojen keräämisestä Suomen maaprofiiliin.
”Kuten voitiin odottaa, resurssitehokkuuden lähestymistavat, strategiat ja politiikat eroavat maittain suuresti. Tämä raportti kerää ne tiiviisti yhteen, ja siksi siitä tulee arvokas inspiraation lähde ja lähtökohta päätöksentekijöille ja sidosryhmille kaikilla tasoilla. Kaiken kaikkiaan kiertotalouden käyttöönottoa tukevien politiikkojen, strategioiden, hankkeiden ja muiden toimintojen lukumäärä Suomessa tuli minulle yllätyksenä", hän lisää.
SYKE neuvoo ja koordinoi kiertotaloustoimia ja tiedonvaihtoa Suomessa
Suomen ympäristökeskus tukee uusien kiertotalouden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Tärkeimpänä kärkihankkeena on tällä hetkellä Circwaste – kohti kiertotaloutta -hanke, joka edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa.
Kiertotalouden tiekartat ovat työn keskiössä. ”Helmikuussa ryhmä uraauurtavia suomalaisia kuntia, Ii, Jyväskylä ja Rovaniemi julkaisivat kiertotalouden tiekarttaansa ohjatakseen kuntien resurssiviisautta tulevaisuudessa. Tiekarttatyössä tunnistetaan paikalliset vahvuudet, erityispiirteet ja haasteet sekä alueen asukkaiden aktivointitoimet”, kertoo Circwaste-projektipäällikkö, yksikön päällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta.
"Yksi konkreettisista esimerkeistämme kiertotalouden tiedonvaihtotoimenpiteistä on Energia- ja materiaaliloikkien verkkopalvelu, jossa jaamme todellisia toimia ja ratkaisuja, jotka ovat jo tehneet Suomesta energia- ja materiaalitehokkaampia", jatkaa Myllymaa.
”Lisäksi painotamme kehityksen seurantaa, kuten EEA:n raportissa todetaan. Meidän on jaettava parhaat käytännöt konkreettisten lukujen kanssa, kuinka ne säästävät rahaa, aikaa ja resursseja, miten ja millä indikaattoreilla kaikkea tätä voidaan seurata. Lisäksi meidän on kyettävä piirtämään iso kuva siitä, kuinka kiertotalouden toimenpiteet vaikuttavat yhteiskuntaamme”, Myllymaa sanoo.
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- tutkija Jáchym Judl, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- ryhmäpäällikkö, Circwaste-hankkeen projektipäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi