Uutinen 22.6.2020 klo 11.30
Purkujätettä © Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Circwaste-hankkeen partneri Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Pikes on yksi Circwaste-hankkeen osatoteuttajista. Pikesin osahankkeiden tavoitteena on ollut etsiä ja testata Pohjois-Karjalan teollisuusyritysten ja kuntien kanssa sivutuotteiden ja jätteiden kestäviä paikallisia hyödyntämismenetelmiä.
Osahankkeen aikana toteutettiin useita selvityksiä, joiden ensimmäiset tulokset julkaistiin jo Materiaalitkiertoon.fi -sivulla viime vuoden toukokuussa.
Rakennusten purkuprosessi kiertotaloutta suosivaksi
Yhdessä PIkes Oy:n hankkeessa selvitettiin Nurmeksen kaupungin Kyröntuvan palvelukodin purkukohteen hankintatyön kriteeristöä. Paikallisissa purkuprosessien hankintakriteereissä kiertotaloutta ei oltu aikaisemmin painotettu näin merkittävästi, joten kyseessä oli alueellinen uusi kokeilu. Kokeilu tuotti arvokasta paikallista kokemusta, ja sen seurauksena kaupungin purkuhankintaprosessia päivitettiin kiertotaloutta edistävämmäksi.
Purkukohteen kaikista materiaaleista saatiin kierrätettyä 90 prosenttia, kun betoni- ja tiilijäte hyödynnettiin paikallisesti maarakentamisessa. Syntynyt betoni- ja tiilijäte toimitettiin purkukohteesta pulveroituna viiden kilometrin päähän Ylä-Karjalan Kuljetus Oy:n alueelle Kotilanvaaraan. Siellä pulveroitu betonijäte murskattiin noin 90 mm raekokoon ja siitä poistettiin vielä betoniraudoitusta. Betonimurske käytetään samalla alueella hyödyksi ympäristöluvitettuun kenttärakenteeseen.
”Purku ei vienyt ajallisesti tavanomaista kauempaa ja kannattavuuslaskelmien mukaan suuremmissa purkukohteissa myös menetelmä on taloudellisesti kannattava”, kertoo erityisasiantuntija Heidi Tanskanen Pikesistä.
Pilottikokeilussa tunnistettiin purkamiseen liittyviä kehitystarpeita ja oppeja, joita hyödynnetään kunnan omissa tulevissa purkukohteissa.
Metalliyritysten yhteinen raaka-ainetietokantatyökalu testissä
Nurmeksen alueella toimii useita pieniä metalliyrityksiä, jotka ovat jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä Metallinyrkki-nimikkeen alla. Kokeilun tavoitteena oli muodostaa paikallisten metalliyritysten yhteinen raaka-ainetietokanta, jossa seurattaisiin ja jaettaisiin tietoa tuotannosta ylijääneiden metallilevyjen varastotilanteesta. Tukkuliikkeistä tilattuna metallilevyjen toimitus voi kestää merkittävästi kauemmin, kuin naapurista noudettuna.
”Kokeiltu digitaalinen työkalu koettiin kuitenkin työlääksi ottaa käyttöön. Yritysten välille ei tästä syystä syntynyt toimivia jätteen tuottaja – jätteen hyödyntäjä -ketjuja. Kokeilu lisäsi kuitenkin osallistujayritysten tietoisuutta kiertotaloudesta sekä keskinäistä viestintää ja yhteistyötä. Yhteistyö jatkuu paikallisten yritysten välillä whatsupp-ryhmän välityksellä”, sanoo Tanskanen.
Ruokahävikki vähenee pedagogiikan ja digitalisaation keinoin
Pikes Oy:n kolmannessa kokeilussa lähdettiin selvittämään kahden paikallisen ruokalan ruokahävikin määrää, sekä informaation ja pedagogisten menetelmien vaikutuksia hävikin vähentämiseen. Kokeessa hyödynnettiin Biovaaka Oy:n digitaalista sovellusta. Biovaa’an avulla keittiöt pystyivät seuraamaan syntyvän hävikkiruoan määrää reaaliaikaisesti ja samalla ruokailijat saivat välitöntä palautetta ruokahävikin määrästä.
Lautashävikkidemossa pystyttiin jonkin verran vähentämään ruokahävikkiä sekä lisäämään ravintolakeittiöiden ja ruokailijoiden tietoisuutta ruokahävikin tarkkailu- ja vähentämiskeinoista.
”Kokeilun tulosten perusteella kohteissa syntyvän lautashävikin määrää on pystytty molemmissa kohteissa kokeilun aikana pienentämään. Hävikkikertymän trendi on molemmissa kohteissa laskeva ja laskevan trendin voidaan nähdä edelleen jatkuvan. Vaikuttaa siltä, että kokeilun mahdollisen jatkon aikana voidaan saavuttaa kustannussäästöjä molemmissa tarkastelluissa kohteissa”, kertoo Tanskanen.
Kiinnostava ja jopa yllättävä havainto oli, että lasten suosikkiruokapäivinä oli suurempi hävikkimäärä, kun oppilaat ottivat enemmän ruokaa kuin mitä jaksoivat syödä.
Lämpölaitostuhka hyötykäyttöön
Kesän 2020 aikana Pikes testaa vielä paikallisen bioperäisen lämpölaitostuhkan hyödyntämistä metsätien rakentamisessa.
”Tässä vaiheessa olemme tehneet selvitystyötä Tapio-konsernin asiantuntijoiden kanssa. Paikallinen tuhka on aikaisemmin päätynyt läjitykseen. Haasteena on se, että tuhkaa on saatavilla paikallisesti vain pieniä määriä. Arviolta tuhkaa kannattaa kuljettaa maksimissaan noin kymmenen kilomerin matkan, eikä tuhkan pitkäaikainen varastointi ole kannattavaa”, kuvailee Tanskanen.
Tuleva kokeilu tuo arvokasta käytännön tietoa tuhkan tuleviin käyttökokeiluihin.
Lisää aiheesta
Lisätietoa
- kehittämispäällikkö Jukka Nevalainen, etunimi.sukunimi@pikes.fi