Julkiset kiertotaloushankinnat ovat ajankohtaisia monessa kunnassa. Elokuun lopulla järjestetyssä Kiertotaloushankintojen verkkokoulutuksessa kuultiin puheenvuoroja kuntien ja yritysten edustajilta. Lisäksi pohdittiin yhdessä, miten kiertotaloushankintoja voi omassa kunnassa viedä eteenpäin.
Verkkokoulutuksen ohjelma rakentui kahdesta osiosta: johdanto-osiosta sekä vuorovaikutteisesta ratkaisupajasta.
Johdannossa kuultiin esimerkkejä ja kokemuksia:
- Katriina Alhola (erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE): Kiertotaloushankintojen vaikutuspolku
- Heidi Karlsson (laatupäällikkö, Teijo-Talot): Kiertotalousrakentaminen yrityksen näkökulmasta
- Suvi Haukioja (palvelupäällikkö, Turun kaupunki): Turun ruokapalveluhankinnat
- Mervi Mikkola (myyntijohtaja, Fazer/Compass Group): Elintarvikkeiden vastuullisuuskriteerit yrityksen näkökulmasta
- Elina Ovaskainen (asiantuntija, Motiva): Tietoisku: Elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteerien päivitys
Vuorovaikutteisessa työpajaosiossa teemana oli kiertotaloushankintojen keinot ja haasteiden ratkaisut
Koulutus oli suunnattu kaikille kiertotaloushankinnoista kiinnostuneille, mutta erityisesti niiden parissa työskenteleville. Päivän teemana olivat rakentaminen ja ruokapalvelut, jotka ovat kuntien keskeisiä hankinnan kohteita ja pitävät sisällään paljon kiertotalouden mahdollisuuksia.
”Julkiset hankinnat ovat keskeinen keino toteuttaa kuntien strategisia kiertotaloustavoitteita”, totesi erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksesta ja johdatti kuulijat aiheeseen.
Lappeenrannan kaupungin toimitilajohtajan Katri Tolvasen alustus havainnollisti, miten kaupungin asettamat vähähiilisyys-, kiertotalous- ja resurssiviisaustavoitteet viedään strategian tasolta hankeohjaukseen ja käytännön hankintoihin. Laatupäällikkö Heidi Karlsson Teijo-Talot Oy:stä nosti esiin julkisen hankkijan vaikutusmahdollisuudet kiertotalousratkaisujen edistämisessä. Siirtyminen ”kertakäyttörakentamisesta” aitoon kiertotalouden mukaiseen malliin on mahdollista. Tuloksena on terveellisiä, turvallisia, muunneltavia ja aidosti siirrettävissä olevia rakennuksia, joita voidaan siirtää myös kunnasta toiseen.
Kestävyyskriteerejä ruokapalveluihin
Turun kaupungin ruokapalvelupäällikkö Suvi Haukioja havainnollisti esityksessään, mistä ruokapalveluiden suurin ilmastovaikutus syntyy, ja miten tavoitteet voidaan tämän tiedon pohjalta asettaa. Tällä hetkellä voidaan asettaa vaatimuksia esimerkiksi kasvisruokapäivien määrille. Tavoitteena olisi, että hiilijalanjäljen taso voitaisiin asettaa kilpailutukseen ehdoksi, jolloin toimittajalla olisi mahdollisuus ratkaista, millaisella ruokalistalla se saavutetaan. Tämä vaatisi puolueettoman ja luotettavan laskurin kehittämistä.
© Freepik
Myyntijohtaja Mervi Mikkola Compassa Group:lta totesi, että palveluntarjoajat seuraavat kuntien kestävyysstrategioita ja ovat valmiita kehittämään niiden mukaisia ratkaisuja. Tällä hetkellä käytössä olevat kestävien elintarvikehankintojen kriteerit ovat hyviä, kun niitä käytetään johdonmukaisesti huomioiden tärkeimmät näkökohdat. Kriteerien päivitys on käynnissä Motivan asiantuntijan Elina Ovaskaisen johdolla. Puheenvuoroissa korostui myös ruokailijoiden näkemyksen kuuleminen. Ei riitä, että hankkija vaatii tiettyjä vaihtoehtoa ja toimittaja sen toimittaa, vaan ruokailijoilla on myös oltava valmius sopeutua muutokseen.
Verkostot, koulutukset ja markkinavuoropuhelu tukevat hankintoja
Koulutuksen työpajaosuudessa mietittiin, millaisia ratkaisuja tunnistettuihin kiertotaloushankintojen haasteisiin voisi löytyä. Tärkeimpinä nostettiin esille johdon ja päätöksentekijöiden tuki sekä riittävä resursointi kiertotaloushankintojen tekemiseen. Johdon koulutus sekä vierailut toteutuneisiin kiertotalouskohteisiin voivat edistää kiertotaloustavoitteiden asettamista ja sitoutumista niihin johtotasolla.
Käytännön työkaluna ovat selkeät hankintalinjaukset, joissa kiertotalouden näkökulmat tulevat huomioiduiksi.
Käytännön työtä ja resursointia myös helpottaa, jos hankkijat hyödyntävät erilaisia tukipalveluita, kuten KEINO-osaamisverkoston palveluja, tai järjestävät yhteisiä markkinavuoropuheluja ja jakavat markkinatietoa. Erityisesti yleiset ja ennakoivat markkinavuoropuhelut eri aihepiireistä voitaisiin järjestää yhteisesti ja ”kevyemmällä” otteella, vaikkapa webinaareina. Kiertotalousratkaisuiden markkinatiedon keräämiseen voi hyödyntää myös tietopyyntöjä. Toisilta oppiminen, vertaistuki ja olemassa olevien esimerkkien tarkastelu nähtiin myös konkreettisina keinoina edistää kiertotaloushankintoja. Kestävät kaupunkiverkostot, kuten Circwaste, tarjoavat mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja kokemusten jakamiseen.
Koulutukseen osallistujat pohtivat myös, miten itse omassa työssään voisivat parhaiten edistää kuntansa kiertotaloushankintoja. Keskeisimpinä keinoina nähtiin tiedon välittäminen ja eri toimialojen hankintojen kannalta keskeisten henkilöiden kokoaminen saman pöydän ääreen pohtimaan aiempia toimintamalleja ”uusin silmin” – eli miten hankinnan voisi toteuttaa toisin.
Kiertotaloushankinnat verkkokoulutus (25.8.) järjestettiin Circwaste ja CircularPP -hankkeiden yhteistyönä. Lopputervehdyksen CircularPP -hankkeelta tilaisuuteen toi ICLEIn asiantuntija Ashleigh McLennan, joka kannusti kuntia kiertotaloushankintojen tekemiseen innostavin esimerkein. Kiertotaloushankintojen esimerkkejä ja liiketoimintamalleja käsiteltiin myös kansainvälisessä Circular Public Procurement -kongressissa 2.-3.9. Tutustu kongressin materiaaliin https://www.cpcongress.eu/resources
Tilaiuuden tallenne
Tilaisuuden ohjelma
Päivän esitykset
Työpajat