Uutinen 17.5.2021 klo 10.14
© Tanja Oksa
Jyväskylän Kankaan alueella tehtiin helmikuussa Circwaste-osahankkeeseen liittyvä kokeilu, jonka aikana osallistujien jätekäyttäytymistä seurattiin ja siihen pyrittiin vaikuttamaan pelillistämisen keinoin. Pelillistäminen sai asukkaat lajittelemaan entistä paremmin ja kokeilu motivoi heitä.
Kokeilu oli osa Vaasan yliopistossa opiskelevan Susanna Ailannon pro gradu -tutkielmaa, jossa haluttiin selvittää kotitalouksien käsitys siitä, voiko pelillistäminen kannustaa kotitalouksia lajittelemaan jätteitään paremmin.
Älykäs jätehuolto mahdollisti kokeilun
Jätekäyttäytymisen seuraamisen mahdollisti alueella käytössä oleva älykäs jätehuolto. Jokaisella huoneistolla on käytössä huoneistokohtaiset avainlätkät, joiden avulla alueen jäteasioita pystytään avaamaan.
Kokeiluun osallistuvien henkilöiden suostumuksella avainlätkien käytön kautta kerättävä data päästiin yhdistämään huoneistoihin ja tätä kautta voitiin seurata osallistujien lajittelukäyttäytymistä.
Arvokasta tietoa jätemääriin perustuvaa hinnoittelua varten
Pelillistämisen kokeilussa jätteiden viemisestä ja eri jakeiden lajittelusta pyrittiin tekemään peli, joka kannustaisi lajittelemaan jätteet mahdollisimman hyvin. Kokeilulla haluttiin testata palkitsemista jätehuollossa, jotta saataisiin osviittaa jätemääriin perustuvan hinnoittelun käyttöön.
Kokeilussa keskityttiin seuraamaan sekajätettä. Kokeilun tavoitteena oli sekajäteastioiden avauskertojen väheneminen, koska tämän ajateltiin viittaavaan siihen, että huoneistot tällöin lajittelisivat jätteensä paremmin.
Viikoittainen tuloskooste kertoi asukkaille edistymisestä
Ennen helmikuun pelillistämisajanjaksoa osallistujien sekajäteastioiden avauskertoja seurattiin tammikuussa. Tammikuulta laskettiin jokaiselle huoneistolle viikoittainen keskimääräinen avauskertamäärä eli se, kuinka monta kertaa huoneistot vievät viikossa sekajätteitä.
Helmikuussa osallistujien lajittelukäyttäytymistä seurattiin viikoittain ja osallistujien tavoitteena oli saada vähennettyä sekajätteen vientikertoja. Osallistujien edistymistä mitattiin pisteytyksellä. Viikoittaisen avauskertamäärän ollessa tammikuun vertailuarvoa pienempi, sai huoneisto pisteitä. Jos helmikuun viikoittainen tulos oli sama, oli viikon saldo nolla, ja jos avauskertoja oli kertynyt vertailuarvoa enemmän, tuli siitä miinuspisteitä.
Osallistujat pääsivät seuraamaan tuloksiaan viikkosähköpostin kautta, josta löytyi heidän kyseisen viikon pistemääränsä, tuloslistaus, jossa näkyi oma listautuminen ja kokeilun kokonaispisteet sekä piirakkakaavio, josta näki sen, miten omat jätteet olivat jakautuneet eri jätejakeiden kesken. Sähköpostin lopussa kerrottiin myös viikon teema. Viikon teemassa kerrottiin esimerkiksi siitä, miten lajiteltuja jätteitä voidaan hyödyntää edelleen.
Pelillistäminen onnistui lisäämään lajittelua
Kokeilussa oli mukana seitsemän huoneistoa. Huoneistojen perhekoot vaihtelivat yhden ja kahden henkilön välillä ja ikähaitari ulottui parikymppisistä yli 70-vuotiaisiin. Kaikki osallistujat lajittelivat jätteitään jo ennen kokeilun alkamista kaikkiin jätejakeisiin.
Tarkasteltaessa muutosta osallistujien tammikuun ja helmikuun avauskerroissa, kokeilu vaikutti onnistuneelta. Jokaisen huoneiston sekajäteastian avauskerrat laskivat. Parhaimmillaan viikoittainen keskiarvo laski tammikuun neljästä viikoittaisesta avauskerrasta helmikuun nollaan. Kyseinen pelaaja ei siis avannut sekajäteastiaa kertaakaan koko helmikuun aikana. Keskimäärin jokainen osallistuja vähensi viikoittaisia sekajäteastian avauskertoja kahdella. Kun tammikuussa osallistujat avasivat sekajäteastioita yhteensä 67 kertaa, helmikuussa avauskertoja kertyi vain 24.
Helmikuun kokeilun jälkeen osallistujia myös haastateltiin kokemuksesta. Haastatteluiden avulla saatiin paljon tärkeää lisä- ja taustatietoa. Haastatteluissa ilmeni, että kukaan ei ollut kokeilun aikana kokenut vähentäneensä sekajätteensä määrää merkittävästi. Jotkut olivat keskittyneet vielä hieman aikaisempaa enemmän jätteidensä lajitteluun, mutta itse koettu muutos aikaisempaan oli pieni tai mitätön.
Erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat jätteiden määrään
Haastattelut toivat esille myös kokeilun ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttivat tuloksiin. Yhdessä taloudessa kissan jätökset muodostivat suuren osan sekajäteastian avauskerroista. Helmikuussa kissan ollessa muualla pari viikkoa, avauskerrat vähenivät heti suuresti. Toinen osallistuja kertoi päättäneensä aloittaa pakkausmuovin kierrättämisen helmikuussa jo ennen kokeiluun osallistumista. Kolmas uskoi, että tammikuussa tapahtunut muutto oli lisännyt sekajätteen määrää hetkittäisesti.
Jotkut myös muuttivat lajittelukäyttäytymistään tyhjentämällä sekajätteensä tammikuuta harvemmin, koska keskittyivät kokeilussa tarkkailtaviin avauskertoihin. Yksi osallistujista oli ymmärtänyt kokeilun tavoitteen ja pisteiden kertymistavan täysin väärin.
Pelillistäminen motivoi asukkaita lajittelun lisäämiseen
Kaikki osallistujat kuitenkin uskoivat, että pelillistäminen voisi oikein kehitettynä toimia. Kokeilun aikana oli myös tullut positiivisia yllätyksiä. Erityisesti yksi osallistujista oli yllättynyt siitä, kuinka motivoivaa jätekokeiluun osallistuminen ja pisteiden seuraaminen oli. Oman lajittelun ollessa kuitenkin jo huipussaan ennestään, ei kokeilussa mukana oleminen oikein enää pystynyt parantamaan käyttäytymistä. Tämä oli monen osallistujan kokemus. Parin osallistujan kanssa keskusteltiin siitä, kuinka pelillistämisen tulisi pyrkiä vaikuttamaan jo suoraan ostokäyttäytymiseen, jotta sekajätteen ja muunkin jätteen määrä voisi vähentyä.
Tutkielman, jonka osa kokeilu oli, tavoitteena oli tutkia kotitalouksien käsitys siitä, voiko pelillistäminen motivoida jätteiden lajittelun lisäämiseen. Vastaus tähän kysymykseen on: kyllä. Kaikki seitsemän osallistujaa uskoivat, että oikein toteutettuna pelillistäminen motivoisi.
”Kokeilun löydökset olivat odotetun suuntaisia”, kertoo Circwasten osa-hankkeen projektipäällikkö Tanja Oksa Jyväskylän kaupungilta. ”Haastatteluiden anti on arvokasta ja keräämämme datan käyttökelpoisuus sai vahvistusta kokeilulla.”
Pelillistämistä toteutettaessa tulee kuitenkin huomioida monta asiaa: ihmisiä motivoivat eri asiat, joten pelillistämisen tulee olla monipuolinen selkeyttä menettämättä; ihmisten elämässä on aina poikkeusajanjaksoja ja myös tämä olisi hyvä huomioida; se mitä ja miten mitataan, vaikuttaa tavoiteltuun käyttäytymiseen, joten tulee olla tarkka käytetyistä keinoista. Väärin ohjattuna käyttäytyminen muuttuu huonompaan suuntaan kuin ennen siihen puuttumista.
Jatkossa pelillistämistä voisi kehittää eteenpäin ja saada mukaan enemmän osallistujia. Tässä kokeilussa mukana olleet olivat jo ennestään hyviä lajittelijoita, joten olisi tärkeää saada selville pelillistämisen vaikutuksista niihin, joiden lajittelu ei ole vielä hyvällä tasolla.
Teksti: Susanna Ailanto
Lisää aiheesta