Uutinen 21.12.2023 klo 13.00
© Sari Kauppi
Enabling the Circular economy of plastics -yhteisseminaari kokosi espoolaisen auditorion täyteen muoviasiantuntijoita 27.11. Seminaarin järjestivät Suomen ympäristökeskuksen vetämä PlastLIFE-projekti ja Borealiksen SPIRIT-ohjelma. Aamupäivällä kuultiin toinen toistaan mielenkiintoisempia esityksiä muovin tuotesuunnittelusta ja logistiikasta, iltapäivällä jakaannuttiin työpajoihin. Tapahtuma oli samalla PlastLIFE-projektin ensimmäinen julkinen tilaisuus.
Työtä monialaisesti ja verkostoissa
Työtä muovihaasteen ratkaisemiseksi tehdään monella saralla yhtä aikaa, kertoi ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto. Hän vetää Suomen Muovitiekarttaa, jonka toimeenpanoa PlastLIFE tukee. Muovitiekartan tavoitteena on saavuttaa muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Työtä tukee laaja yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on luoda kokonaiskuva siitä, kuinka muovihaasteeseen vastataan, viestiä tästä ja resursoida toimia, jotta muovien kiertotalouteen tarvittava muutos saadaan laajalti liikkeelle. PlastLIFE-hanke ja Spirit-ohjelma kumppaneineen ovat arvokas osa tätä yli arvoverkkojen yltävää yhteistyötä.
”PlastLIFE ja Spirit ovat jo tuottaneet ensimmäisiä tuloksia. Odotuksemme siitä, että ne vauhdittavat Muovitiekarttatyötä kiihtyvällä vauhdilla ja tosiaan tukien ovat nyt korkealla”, sanoo Merja Saarnilehto.
Muovin tulevaisuudessa ympäristöllä yhä enemmän merkitystä
Professori Jonna Häkkilä kertoi avausluennossaan Lapin yliopistossa tehtävästä suunnittelututkimuksesta. Siihen kuuluuvat erilaiset kokeilut, uusien ideoiden ja menetelmien keksiminen sekä niiden vieminen käytäntöön. Design on tärkeää, sillä se auttaa tavoittamaan suuria yleisöjä.
Aiemmin uusilla kuluttajatuotteilla vain korvattiin vanhoja, eikä tuotteen elinkaaren loppupäähän juurikaan kiinnitetty huomiota. Viimeisen 30 vuoden aikana tuotesuunnittelu on voimakkaasti kääntynyt kestävien materiaalien ja kierrätyksen suuntaan, kun ympäristöarvot ovat nousseet yhä tärkeämmiksi. Isoina tulevaisuuden suuntauksina muovin valmistamisessa Häkkilä näkee kestävien materiaalien käytön, kuten biopohjaiset materiaalit, pitkälle kehittyneet kierrätysteknologiat, digitaaliset valmistusmenetelmät kuten 3D-printterit, jolloin muovituotteita voidaan valmistaa vain tarpeeseen isojen erien sijaan, ja tietenkin kiertotalouden, jolloin materiaali kiertää lähes ikuisesti.
Miten saada ei-halutut aineet pois kierrosta?
Erikoistutkija Salla Selonen Suomen ympäristökeskuksesta puhui muovien sisältämistä haitallisista aineista. Muoveissa on tunnistettu käytettävän yli 13 000 kemikaalia, joista 3200 on luokiteltu mahdollisesti haittoja aiheuttaviksi.
Samaan aikaan kun kierrätystä halutaan lisätä, pitää huolehtia siitä, että materiaalit ovat turvallisia ihmisille ja ympäristölle. Lainsäädäntö ja EU:n sääntely tähtäävät siihen, että haitalliset aineet saadaan pois kierrosta. Jos jätemateriaali sisältää liikaa POP-yhdisteitä, sitä ei saa kierrättää. Salla Selonen esitteli ehdotuksen EU:n laajuisesta tietokannasta, joka toimisi apuna haitallisten aineiden korvaamisessa. Olisi myös hyödyllistä, että tieto tuotteen sisältämistä kemikaaleista kulkisi sen mukana koko elinkaaren ajan. Tekniikan kehittyminen tulee auttamaan jätemateriaalin puhdistamisessa ja erottelemisessa. Myös PlastLIFE-hankkeessa kehitetään haitallisten aineiden tunnistamista tietyistä jätejakeista ja joidenkin haitallisten aineiden riskin arviointia näistä jätteistä.
Kaikkiin tuotteisiin ei voikaan käyttää kierrätettyä muovia
Jari Vuorinen Plastonelta esitti huomioitaan muovin kierrätyksestä terveydenhuollon tuotteiden valmistajana. Kun käytetään kierrätysmateriaalia teknisiin tarkoituksiin, materiaalin pitää olla puhdasta ja tasalaatuista. Jo tuotetta suunniteltaessa pitää ottaa huomioon sen sopivuus kierrätykseen. Vaikka toisaalta olisi hyvä käyttää uusiutuvia raaka-aineita, kaikki niistä eivät sovellu kierrätettäväksi. Jos taas materiaali sisältää montaa eri ainesosaa, sitä on vaikea kierrättää. Myös lainsäädäntö tuo omat rajoitteensa kierrätykseen: Kierrätetyn ainesten käyttö on kielletty terveydenhuollon välineissä sekä tuotteissa, jotka ovat kosketuksissa ruuan kanssa. On kuitenkin mahdollista löytää käyttökohteita, esimerkiksi eläinlääketieteen puolelta.
Kuumaa ja kylmää
Orthex valmistaa muovisia kotitaloustuotteita ja heidän tavoitteenaan on tuotannon hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, johdatteli yrityksen markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja Hanna Kukkonen. Tällä hetkellä perinteisiä fossiilipohjaisia muoveja käytetään vielä osassa tuotteita, koska kierrätysmuovista ei voida valmistaa esimerkiksi läpinäkyviä tavaroita tai sellaisia tuotteita, joissa säilytetään ruokaa.
Orthexin pyrkimyksenä on lisätä kierrätysmuovin ja biohajoavan muovin käyttöä tuotteissaan. Kierrätetyistä raaka-aineista Orthexin on helpointa valmistaa läpinäkymättömiä, tumman värisiä tuotteita, joiden ei tarvitse olla kosketuksissa ruuan kanssa, kuten kukkaruukkuja, roskiksia ja ämpäreitä. Toiveena on kehittää uusi monipuolinen kiertotaloutta edistävä materiaali, joka kestäisi kuumaa ja kylmää ja soveltuisi ruuan säilytykseen.
Kun jäte ei ole enää jätettä
Useimmissa tapauksissa materiaalin pitää lain silmissä ”lakata olemasta jätettä” ennen kuin sitä voidaan taas käyttää tuotteissa, taustoitti Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Topi Turunen. EU:n Ei-enää-jätettä -kriteerit (EEJ) määrittävät, että materiaalin jätestatus voidaan poistaa, jos materiaali mm. käy läpi hyödyntämisprosessin, eikä se aiheuta vaaraa ympäristölle tai ihmisille. Muoville ei vielä ole voimassa omaa EEJ-kriteeristöä. Suomessa on tehty ehdotus valtioneuvoston asetukseksi mekaanisesti kierrätetyn uusiomuoviraaka-aineen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista.
Tämä asetus loisi raamit kansallisille kierrätysprosesseille, materiaaleille ja laadunvalvonnalle. Asetus oli lausuntokierroksella keväällä. Suomen kansallinen mekaanisesti kierrätettyä muovia koskeva EEJ-kriteeristö saattaa siis tulla voimaan jo vuonna 2024.
Harvaan asutun maan haasteet
Turun yliopiston Johanna Yliskylä-Peuralahti kertoi heidän PlastLIFE-osuudestaan, joka keskittyy maatalouden ja puutarhatuotannon muoveihin. Maataloudesta jää yli esimerkiksi heinäpaalien muovikääreitä, erilaisia peitteitä, harsoja, kasteluletkuja ja kasvihuonemuoveja. Muovi on nykyisin maataloudessa todella oleellinen materiaali, eikä maatalous toimisi ilman sitä. Muovin määrä maataloudessa ei suinkaan ole vähenemässä, koska väestön määrä maapallolla ja sen myötä myös ruuantuotanto ovat kasvussa.
Maatalousmuovit ovat tulossa vapaaehtoisen keräyksen piiriin vuonna 2024. Suomen maatalousmuovien kierrätys Oy on yhteisö, joka kehittää valtakunnallista järjestelmää muiden kuin tuottajavastuun alaisten maatalousmuovien keräämistä ja kierrättämistä varten. Kerääminen alkaa heinäpaalimuoveista, muut lajit tulevat mukaan myöhemmin. Haasteena on, että Suomi on melko suuri maa ja maatilat hajallaan. Kierrätyksen järjestäminen tehokkaasti on tärkeää, etteivät logistiikan kulut kohoa liian suuriksi.
Lue lisää
Lisätietoja
- Erikoistutkija Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1095