Uutinen 16.10.2024 klo 10.59
”Miten edistämme muovien kiertotaloutta kunnissa” -työpajassa pohdittiin yhdessä roskaamisen vähentämistä ja muovien uudelleenkäyttöratkaisuja.
Tulosten perusteella kunnat voivat vähentää roskaamista positiivissävytteisillä ja kuntalaisia motivoivilla kampanjoilla. Roskaamisen tiedonkeruun tehostaminen ja tiedon hyödyntäminen paremman kokonaiskuvan luomiseksi edistäisivät muutosta kestävästi.
© Kuva: Adobe Stock
Kunnat voivat omissa toiminnoissaan välttää turhan kertakäyttöisen muovin kulutusta sekä lisätä tuotteiden ja pakkauksien uudelleenkäyttöä. Kuntatyöpajan osallistujat arvioivat, että systemaattinen suunnittelu ja toistettavissa olevat ratkaisut sujuvoittaisivat uudelleenkäyttöratkaisujen käyttöönottoa. Uudelleenkäyttöä vahvistaisi yritysten ja muiden toimijoiden sitouttaminen uusiin toimintamalleihin.
PlastLIFEssa tehty työ tavoittelee turhan kertakäyttöisen muovin kulutuksen välttämistä sekä uudelleenkäyttöratkaisujen lisäämistä, mitä kunnat voivat edistää paikallistasolla monin tavoin.
Kuntatyöpaja: Kunnilla ja PlastLIFElla yhteinen tavoite: vähennetään muoviroskan määrää paikallistasolla
Suomen Muovitiekartan toimeenpanoa edistävä PlastLIFE-hanke järjesti 12.9.2024 työpajan muovin kestävästä kiertotaloudesta kiinnostuneille kuntien työntekijöille. Työpajan tavoitteena oli tunnistaa kuntien tarpeita ja toimia liittyen roskaamisen ehkäisemiseen sekä muovien uudelleenkäyttöön. Käsiteltävien aiheiden valinta pohjautui vuonna 2023 toteutettuun kyselyyn, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä kiinnostavimmista muovien kestävän kiertotalouden aihepiireistä sekä yhteistyömahdollisuuksista PlastLIFE-hankkeen kanssa. Työpaja järjestettiin Teamsin välityksellä, jolloin osallistua pystyi helposti kunnista eri puolilta Suomea.
Roskaaminen on kallista!
Työpajan ensimmäisessä osassa osallistujat pohtivat, mitä konkreettisia asioita kunta voi tehdä edistääkseen roskatonta ympäristöä. Tilaisuuden alussa kuultiin esimerkkejä toimivista viestintäkampanjoista Helsingin kaupungilta sekä Pidä Saaristo Siistinä ry:ltä sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Rosgis-sovelluksesta.
Osallistujat pitivät hyvinä keinoina positiivissävytteisiä ja kuntalaisia motivoivia kampanjoita sekä saavutettavaa viestintää, joiden avulla voidaan ehkäistä roskaamista. He tunnistivat tarpeen vahvemman kokonaiskuvan tuottamiselle roskaantuvista alueista, mitä varten tulisi kehittää tiedonkeruumenetelmiä. Kerättyä tietoa voisi hyödyntää kunnan valvonnan tukena.
Osallistujien mukaan roskien keräämiseen voitaisiin kannustaa erilaisilla eduilla, ja myös sanktioita tulisi kirjata hanke-ehtoihin. Muutoksen edistämiseksi olisi tärkeä tuoda laajemmin näkyville se, kuinka kalliiksi roskaaminen tulee jokaiselle kuntalaiselle.
Keskustelut osoittivat, että Rosgis-sovellusta voitaisiin hyödyntää kuntien kohtaamassa roskaamisen haasteessa.
Rosgis on Suomen ympäristökeskuksen palvelu, joka on luotu roskahavaintojen raportointiin. Sen avulla kuntalaiset voivat raportoida havaintojansa ympäristöön kulkeutuneista roskista, ja tietoa voidaan hyödyntää sekä tutkimuksessa että kuntien omaan käyttöön tarpeidensa mukaan. Sovelluksella voidaan lisätä kuntalaisten tietoisuutta antamalla lisätietoa ympäristön roskaantumisesta ja aktivoida heitä roskaamattomuuden tavoitteen edistämiseen.
Uudelleenkäyttöön täytyy sitoutua
Työpajan toisessa osassa osallistujat pohtivat muovituotteiden ja pakkauksien uudelleenkäyttömahdollisuuksia kuvitteellisessa kunnan järjestämässä tapahtumassa. Ennen työpajaa esiteltiin PlastLIFE-murrosareenan alustavia havaintoja uudelleenkäytön edistämisestä sekä erilaisia konkreettisia esimerkkejä uudelleenkäytön soveltamisesta tapahtumissa. Esimerkkejä kuultiin Tapiolan vapusta sekä Green Cup uudelleenkäytettävistä kupeista.
Osallistujat pitivät tärkeänä, että uudelleenkäyttöratkaisut suunnitellaan huolellisesti ja systemaattisesti. Hyvin suunnitelluilla ratkaisuilla toiminnot ovat sujuvia ja ennakkoon asetetut uudelleenkäyttötavoitteet saavutetaan. Suunnittelua vaativat muun muassa uudelleenkäytön laajuus, kuljetukset, sekä pesu- ja palautusjärjestelmät. Eri toimijoiden sitouttamista uudelleenkäyttöön jo tapahtumasuunnittelun varhaisessa vaiheessa pidettiin tärkeänä.
Uudelleenkäyttöratkaisujen näkyväksi tekeminen vaikuttavan viestinnän avulla tuo esille toimenpiteiden hyödyt kuntalaiselle.
PlastLIFE-hankkeessa on tutkittu muovien uudelleenkäyttöä vuonna 2024 järjestetyssä murrosareenassa. Tässä yhteiskehittämisen menetelmässä pohdittiin keinoja saavuttaa systeeminen muutos, jossa muovien kertakäyttö ja liikakulutus vähenevät uudelleenkäytön avulla vuoteen 2045 mennessä.
Kunnat ovat yksi toimijaryhmä uudelleenkäytön edistämisessä. PlastLIFE-murrosareenan tavoitteina oli lisätä ymmärrystä uudelleenkäytön mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä edistää uudelleenkäyttökokeiluja, myös kuntatasolla. Murrosareenan tulokset julkaistaan Ympäristöministeriön järjestämässä Muovifoorumissa 23.10.2024.
Lue lisää:
12.9.2024 työpajan tulokset - Kunnilla ja PlastLIFElla yhteinen tavoite: vähennetään muoviroskan määrää paikallistasolla (pdf)
Esitykset (nähtävissä kahden viikon ajan):
PlastLIFE-hankkeen esittely sekä työpajan ohjeistus - Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus (pdf)
Some-kampanjointia kansalaisille - Johanna Kaunisto, Suomen ympäristökeskus (pdf)
Rosgis - Roskahavaintojen raportointisovellus - Anna-Riina Mustonen, Suomen ympäristökeskus (pdf)
Roskaantumisen hillinnän kampanja Helsingissä - Milla Stenström, Helsingin kaupunki (pdf)
Mahanpuruja muovista - viestintäkampanja roskaantumista vastaan - Kiia Palo, Pidä Saaristo Siistinä ry (pdf)
PlastLIFE Murrosareena - kunnat uudelleenkäytön edistämisessä - Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus (pdf)
Kokemuksia ja oppeja - Tapiolan vappu ja uudelleenkäytettävät astiat - Outi Jounila, Espoon kaupunki (pdf)
Green Cup esittely - Nuutti Lintu, Green Cup Nordic oy (pdf)
Lisätietoja:
Suunnittelija Inkeri Saarenaho, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
Suunnittelija Annika Markuksela, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi