Maarakentamista Kulloon alueella Porvoossa. © Enni Flykt
Porvoon Kulloon alueelle rakentuu kiertotalouden periaatteilla toimiva yrityspuisto, jonka maarakentamisessa on hyödynnetty merkittävällä tavalla kiertotaloutta. Kulloo rakentuu osaksi Kilpilahtea, jossa sijaitsee Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja petrokemian klusteri. Alueella toimii yli 40 yritystä.
Kulloon yritysalueen maarakentamisen urakan kilpailutuksessa kiertotalouden periaatteet olivat osa laatukriteereitä. Kilpailutuksen voittanut tarjous oli noin 5,7 miljoonaa euroa, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin hankinnan laskennallinen arvo ilman kiertotalousratkaisuja.
”Kilpailullista hankintamenettelyä ei ole Suomessa aiemmin yhdistetty kiertotalouteen eikä sen kriteereihin. Hankkeemme osoittaakin, että maa-ainesten kiertotaloudessa on paljon potentiaalia”, sanoo yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt Porvoon kaupungilta.
Alueen maarakentamisessa pyritään massatasapainoon kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen sisällä käsitellään ja hyödynnetään rakentamisen vuoksi kaivettavia ja louhittavia maa- ja kiviaineksia, jolloin säästetään arvokkaita luonnonvaroja. Kun alueelle ja sieltä pois kuljetettavan materiaalin määrä pienenee, myös raskas liikenne alueelle vähenee. Rakentamisen päästöt ja kustannukset saadaan kokonaisvaltaisesti laskemaan.
Maa-ainekset kiertävät
Kulloon alue soveltuu hyvin pilottikohteeksi, koska siellä on jo olemassa oleva teollisuusalue tieverkostoineen. Hankkeessa käytettiin hyväksi monia erilaisia maalajeja, joita oli saatavilla paikan päällä.
Vanhan tieverkoston rakennekerroksia käytetään uuden katuverkon rakentamisessa. Uusilta tonttialueilta louhittua kalliomursketta käytetään täydentämään purkumurskeita. ”Nämä yhdessä takaavat sen, että alueelle ei tarvitse tuoda ulkopuolelta tämän hetken tietojen mukaan lainkaan neitseellistä kiviainesta. Tämä vauhdittaa myös hankkeen aikataulua ja yritykset pääsevät nopeammin tonteille rakentamaan”, Flykt kertoo.
Alueella on myös humuspitoista maata, jota käytetään suojaviheralueiden ja teiden luiskien viherrakentamiseen. ”Savimaatakin voidaan käyttää osittain hyödyksi maaston rakenteissa ja meluesteissä suojaviheralueella”, sanoo Flykt. Osa savesta on rikkipitoista. Se ja alueelta löytyneet kynnysarvotasoisesti pilaantuneet maat hyödynnetään ympäristöluvalla alueen sisällä. Voimakkaammin pilaantuneet maa-ainekset viedään alueelta pois.
Urakoitsija on myös löytänyt urakka-alueen läheltä rakennuskohteen puhtaiden peltomaalta kaivettujen maiden hyötykäyttämiseksi.
Louhintatyötä Kulloon alueella Porvoossa. © Enni Flykt
Hulevedet hallintaan
Hulevesien kestävä hallinta on alueen asemakaavassa yksi päätavoitteista maamassojen hyötykäytön lisäksi. Tavoitteena on, että myös alueella jo olemassa olevan teollisuuden hulevedet saataisiin kunnolla hallintaan.
Jokaisella yrityksellä oli alueella omia hulevesien varastointi- ja hallintaratkaisuja kuten ojia. Vanhan teollisuusalueen ja uuden rakennetun alueen hulevesien hallintaan rakennettiin kaksi viivytysallasta, yksi saostusallas sekä kalkkikivipato.
”Hulevesirakenteiden avulla tasataan alueella syntyvien hulevesien virtaamia ja parannetaan veden laatua ennen kuin se johdetaan ympäristöön läheiselle peltoalueelle. Kalkkikivipadolla säädetään vesien pH lähelle luonnonvesiä”, kertoo Flykt. ”Hulevesien laatua seurataan koko ajan.”
Koulutusta, ohjelmistoja ja lainsäädäntöä kehitettävä
Uusia käytäntöjä luovassa hankkeessa törmättiin myös haasteisiin. ”Kiertotalouden noudattaminen toi paljon kysymyksiä käytännön työhön. Urakoitsija ei esimerkiksi alussa ymmärtänyt, miksei tiepohjamurskeita saa viedä alueen ulkopuolelle ja, että rikkipitoiset maat tuli sijoittaa urakka-alueella”, Flykt sanoo.
”Urakoitsijoille tulisikin tarjota täydennyskoulutusta, jotta he osaavat suunnitella työnsä jo tarjousvaiheessa niin, että ei jää väärinkäsityksiä ja jotta maarakentamisen kiertotaloudesta tulisi valtavirtaa Suomessa.”
Lisäksi paikallinen lupaviranomainen pilkkoi luvat useampaan osaan eli yhden luukun periaate luvituksessa ei toteutunut. ”Maa-ainesjätteen hyödyntämistä rakentamisessa koskeva asetus tulisi todella tarpeeseen, se selkeyttäisi esimerkiksi jätteen määritelmiä”, Flykt muistuttaa.
Hankkeessa tuli lisäksi esille, että hyvä kiertotaloutta tukeva määrälaskentaohjelma olisi tarpeen tarjouslaskentaa varten. Ohjelman avulla voitaisiin ottaa huomioon erilaiset maalajikkeet kierrätyksen näkökulmasta. ”Maarakennuspuoli pitäisi saada mukaan rakennustapaohjeiden ja ohjelmien päivitykseen. Mitä paremmin eri alat ymmärtävät toistensa tarpeita, sitä paremmin saadaan tehtyä kiertotalouden kannalta hyviä suunnitelmia”, muistuttaa Flykt.
Kulloon yrityspuistosta kiertotalouden edelläkävijä
Kulloon alue kiinnostaa uusia yrityksiä - tontinostajaehdokkaita on jo rakentamisvaiheessa paljon. Alueella on paljon potentiaalia kestävyyden saralla.
”Koko kiertotalouspuiston kantava ajatus on, että Kilpilahden sivuvirtoja hyödyntäviä yrityksiä tulisi lisää. Olemme tunnistaneet esimerkiksi hukkalämpöä ja muita sivuvirtoja, joilla ei vielä ole hyödyntäjää. Jatkossa kehitämme Porvoossa myös erityistä maa-ainesten kiertotalousaluetta, joka palvelisi myös asuinrakentamista.”
Lisää aiheesta
Lisätietoa
- yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt, Porvoon kaupunki, enni.flykt@porvoo.fi