Uutinen 19.9.2018 klo 13.52
© Kuva: Saara Sivonen / TUKES
Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Poriin seudulla on Circwasten osahanke, jossa toteutetaan muun muassa purkukatselmuspilotteja. Niissä valmistellaan ohjeet kiertotalouden kannalta järkevään purkutyöhön sekä purkukatselmukseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Tavoitteena on tuottaa vakiintunut toimintatapa Porin kaupungin purkukohteisiin.
Hankkeessa on havaittu, että itse purkamisen lisäksi huomiota tulee kiinnittää purkua edeltävään suunnittelutyöhön, sekä viimeistelyyn ja loppuraportointiin. Ennen purkua tulisi aina tehdä haitta-ainekartoitus, jossa selvitetään onko rakennuksessa esimerkiksi asbestia ja muita haitallisia aineita. Lisäksi tulisi selvittää, mitä purkumateriaaleja kohteesta löytyy mistäkin osasta rakennusta ja kuinka paljon. Tämän jälkeen tulee aina tehdä suunnitelma siitä, mitä purettaville materiaaleille tehdään. Purkuhankkeeseen ryhtyvällä ja purkutyön tilaajalle on merkittävä rooli koko purkuhankkeen laadukkaassa läpiviennissä ja esimerkiksi purkujätteiden hyödyntämistavoitteiden asettamisessa. .
Purkutyön valmistuttua tiedot syntyneistä jätteistä kootaan loppuraporttiin ja sitä voidaan verrata ennakkoon tehtyyn laskelmaan syntyvistä purkumateriaaleista. Kerätyn tiedon perusteella voidaan laskea jätteiden kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden toteutumista ja suunnitella toimenpiteitä, joilla prosessia voidaan jatkossa edelleen parantaa.
Purkupilottien kautta saatujen kokemusten avulla voidaan tulevissa purkuprojekteissa kartoittaa lähtötiedot ja rajata tarjouspyynnöt niin, että materiaalien hyötykäyttöä edistetään kustannustehokkaasti.
Rakennusmateriaalin valinnalla voit vaikuttaa rakennuksen hiilijalanjälkeen
Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt hiilijalanjälkilaskelmia ja energiatehokkuussimulointeja Porin Asuntomessujen neljään eri kohteeseen. Laskelmista selviää kohteen rakennusmateriaalien ja rakennuksen käytön vaikutukset hiilijalanjälkeen.
Laskelmien mukaan betonin käytöllä on suuri vaikutus rakennuksen rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen. Toisaalta betonin hyödyntäminen pienentää rakennuksen käytön aikaista hiilijalanjälkeä verrattuna esimerkiksi puumateriaaliin, koska puu päästää lämpöä lävitseen paremmin kuin betoni. Puun hyödyntäminen rakennusmateriaalina taas pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä, koska puu kasvaessaan sitoo hiiltä.
"On kuitenkin muistettava, että sitä energiatehokkaampaa asumisesta saadaan, mitä pienempi neliömäärä asukkaita kohden rakennuksessa on", Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan lehtori Mari Kujala sanoo.
Kujala vetää EU-rahoitteista Vähä0-hanketta, jossa etsitään vähähiilisiä ratkaisuja nollaenergiarakentamiseen. Tulevaisuudessa hankkeessa on tarkoitus tarkastella vaihtoehtoja, joilla rakentamisesta voisi tehdä vielä vähähiilisempää.
Rakennusjätteen muovin hyödyntämiselle tarvetta
Karelia-ammattikorkeakoulu toteutti yhdessä Puhas Oy:n kanssa rakennusjätteen koostumustutkimuksen elo-syyskuussa 2017. Tutkimus toteutettiin uudisrakennuskohteeseen sekä saneerauskohteeseen.
Uudiskohteissa kolme painoltaan suurinta jätejaetta olivat kiviaines, hienojae ja betoni, jotka muodostivat yli puolet näytteestä. Saneerauskohteiden kodalla kolme suurinta jätejaetta olivat puhdas puu, lastulevy ja vaneri sekä kuitulevy. Tarkastellut näytteet eivät sisältäneet maamassoja. Jakauma tarkasteltujen muovijätejakeiden välillä oli uudis- ja saneerauskohteissa samanlainen.
Selvityksen mukaan muovin osuus sekalaisen rakennusjätteen kokonaismäärästä on Pohjois-Karjalan uudisrakennuskohteissa 10,5 prosenttia ja saneerauskohteissa noin 8,7 prosenttia vuodessa. Sekalainen rakennusjäte ei sisällä helpoiten kierrätettävissä olevaa jätettä, kuten puuta, metallia ja puhdasta muovia, jotka on jo otettu talteen.
Sekalaisesta rakennusjätteestä kertyvät muovimäärät jäävät liiketoiminnan kannalta melko pieneksi. Tulevaisuudessa tuleekin tarkastella sitä, miten kannattavaa rakentamisessa on kierrättää muovia niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta.
Käsitelty puu sekä käytäntöjen vaihtelevuus haasteena rakennustyömailla
Puhas Oy:n Circwaste-osahankkeen tavoitteena on edistää muun muassa syntypaikkalajittelua rakennustyömailla, tehostaa materiaalien kierrätystä sekä tuottaa neuvonta- ja opetusmateriaalia rakennusalalle.
”Avain rakennusjätteen lajittelulle on, että rakennuttaja saadaan edellyttämään kierrätystä kohteessa. Lisäksi pääurakoitsijan tulee sitoutua toteuttamaan kierrätys”, projektipäällikkö Matti Mikkelä Puhas Oy:stä sanoo.
Mikkelän mukaan lähes kaikki rakennustyömailla syntyvät materiaalit saadaan kierrätettyä. Ainoastaan käsitelty puu on haastava jätelaji. Sitä syntyy paljon, mutta polton lisäksi sille ei juuri ole muita loppukäyttövaihtoehtoja. Myös betonipölysäkit aiheuttavat haasteita, koska betonipölyn seassa on ruuveja ja nauloja. Näiden määrät tosin ovat pieniä rakennustyömailla.
”Vaihtelevat käytännöt eri jätehuollon toimijoiden kesken vaikeuttaa rakennusjätteiden lajittelua. Terminologian yhtenenäistäminen helpottaisi myös yhteisten toimintaohjeiden tuottamista. Tarve laadukkaalle ja kattavalle neuvonta- ja opetusmateriaalille eri kieliversioilla olisi Suomessa suuri”, Mikkelä sanoo.
Puhas Oy onkin tuottamassa tähän tarkoitukseen kevyttä alueellista neuvonta- ja materiaalipakettia.
Lisätietoa:
Kuva: