Suomi on sitoutunut EU kierrätystavoitteisiin, mutta rakennus- ja purkujätemuovien kierrätys on haasteellista materiaalin vaihtelevan laadun ja mahdollisten haitta-aineiden vuoksi. Tämän diplomityön päätavoitteena oli arvioida rakennus- ja purkujätemuovien tuoteturvallisuutta, erityisesti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja raskasmetallien suhteen.
Kokeellisessa osassa testattiin kahta eri aikaan ruiskuvalamalla valmistettua kierrätysmuovista tehtyä tuotetta, joiden VOC-päästötestit suoritettiin kahdella ulkopuolisella laboratoriolla ja lisäksi tehtiin LUT:n kemiantekniikan laboratoriossa 18 vuorokauden liukoisuuskokeet raskasmetallien ja muiden testattavien alkuaineiden liukenemisen mittaamiseksi.
Tuoreemmalla näytteellä (näyte B) oli huomattavasti korkeammat TVOC-arvot (kokonaisVOC) kuin aikaisemmin valmistetulla näytteellä (näyte A). Yksittäisistä VOC-yhdisteistä osa oli REACH-asetuksen mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) tai pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP). Niiden määrä oli kuitenkin alhainen ja ei todennäköisesti rajoita materiaalin käyttöä. Liuotuskoetuloksissa raskasmetalleista lyijyn ja elohopean pitoisuudet ylittivät määritysrajan, mutta tuloksista ei voi suoraan päätellä rajoittaako se kierrätysmateriaalin käyttöä, vaan on suoritettava tarkempia analyyseja ja vertaamista lainsäädännössä määriteltyihin rajoihin.
Tästä tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää rakennus- ja purkujätemuovien käytön edistämisessä kierrätysmateriaalina, mutta lisätestit ovat tarpeen haitallisten aineiden riskin arvioimiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi.