Ihmisen toiminnan seurauksena Itämereen päätyy monenlaista roskaa. Asutuskeskusten hulevesikaivot ovat yksi merkittävimmistä roskien kulkureiteistä vesistöihin. Vielä tänäkin päivänä on tavallista heittää tupakantumpit, purkat ja muut pienet roskat kadulle tai suoraan kaivoon.
Toimisimmeko toisin, jos ymmärtäisimme, että Itämeri alkaa oikeastaan jo katukaivosta?
Itämeri saa makean vetensä joista ja virroista, joita laskee Itämereen neljä kertaa merta itseään suuremmalta alueelta. Näiden virtaavien vesien varrella asumme me ihmiset. Suomessa Itämereen laskee vettä kaikista suurimmista järvistämme aivan valtakunnan huipulta Lapista asti. Vaikka roska heitetään maahan kaukana merestä, kulkee se hulevesien ja virtaavien vesien vieminä hiljalleen aina Itämereen asti.
Kalat muistuttavat, että katukaivojen roskat ovat tavallisten ihmisten jättämiä
Roskat päätyvät katukaivoihin tavallisilta ihmisiltä. Pidä Saaristo Siistinä ry:n kesällä 2022 tekemässä kartoituksessa katukaivojen makroroskat olivat lähes yksinomaan kuluttajalähtöisiä. Yleisimmät katukaivoista löytämämme roskat olivat tupakantumppeja, muovisia käärepakkauksia, lasinsiruja ja purkkaa. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi muovinkappaleet päätyvät mahanpuruiksi vesieliöiden vatsaan oikean ravinnon sijaan. Kartoituksen paljonpuhuvat tulokset antoivat vahvistuksen sille, että ympäristöviestintää roskaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan edelleen.
Tänä vuonna 19 kaupunkia ympäri Suomen osallistuu roskaantumisen vastaiseen Mahanpuruja muovista -kampanjaamme ja merkitsee yhteensä satoja kaivonkansia näyttävillä PVC-vapailla kalatarroilla. Kampanjan tavoitteena on, että tieto roskien kulkureiteistä tavoittaisi yhä useamman kansalaisen ja että tahaton ja tahallinen roskaaminen vähentyisi. Kuudetta kertaa järjestettävä kampanja herättelee ohikulkevia ihmisiä pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen ja muistuttaa, että kadulle heitetty roska kulkeutuu hulevesien mukana kalan kitaan. Kampanjaa toteutetaan positiivisen vaikuttamisen keinoin, joka on tutkitusti erittäin tehokas tapa muuttaa opittuja haitallisia käyttäytymistapoja ympäristöystävällisempään suuntaan.
Kaivonkansitarra Mahanpuruja muovista -kampanjassa muistuttaa, että kadulle heitetyt roskat kulkeutuvat hulevesien mukana roskaamaan vesistöjämme. © Pidä Saaristo Siistinä ry.
Pidämme roskaantumista Itämeren suurimpana uhkana – voisimmeko toimia sen mukaisesti?
Vuonna 2023 tehdyssä kyselytutkimuksessa paljastui, että suomalaiset pitävät roskaantumista Itämeren suurimpana uhkana – siis rehevöitymistäkin suurempana ongelmana. Vaikka Itämeren roskataakka ei ole yhtä raskas kuin maailman merissä, emme silti voi tuudittautua sellaiseen harhakuvitelmaan, että tilanne pysyisi muuttumattomana. Silloin tumppi hukkuu hiekanjyvien sekaan, muovikääre katoaa kallionkoloon ja paperinpala peittyy kasvillisuuden alle. Roskat ovat käsissämme pieniä, mutta niillä on kokoaan suurempi vaikutus luontoon, ihmisiin ja talouteen.
Mahanpuruja muovista -kampanja on yksi toimivaksi todettu keino, jonka avulla osallistujakaupungit ja -kunnat voivat lisätä kansalaisten tietoisuutta roskaantumisongelman laajuudesta. Roskaantumista ei kuitenkaan voida ehkäistä yhdellä yksinkertaisella ratkaisulla. Viestinnän lisäksi tarvitaan teknisiä ratkaisuja, lainsäädännön tukea ja vaikuttavaa ympäristökasvatusta.
Onneksi voimme lohduttautua sillä, että yksi ratkaisu roskaantumisongelmaan katsoo meitä peilistä. Ethän siis ruoki vesistöjä roskillasi.
Kiia Palo on Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen viestinnän asiantuntija. Hän vastaa Mahanpuruja muovista -kampanjasta ja ympäristöprojektien viestinnästä yhdistyksessä. PSS ry on mukana PlastLIFE-hankkeen roskaantumisen vähentämiseen tähtäävässä työssä.
Lue lisää
Mahanpuruja muovista -kampanjasta (PSS ry) verkkosivulla pidasaaristosiistina.fi