Asiantuntijoiden, kotitalouksien ja organisaatioiden ei kannata jäädä yksin puurtamaan kiertotaloustekojen kanssa. Vaikuttava toiminta vaatii laajaa yhteistyötä, joka on valitettavasti liian harvinaista meillä Suomessa. Usein yritetään itse tehdä kaikki vajavaisin resurssein omalta toimistolta käsin, jolloin ei saada riittävää vipuvoimaa asioiden muuttamiseen. Kiertotalous jääkin helposti pinnallisiin ja pieniin tekoihin, eikä kulutukseen ja yhteiskuntarakenteista johtuviin juurisyihin puututa.
Yhteistyön vahvistamiseksi Pirkanmaan liitossa toteutettiin Ekothon yhteiskehittämisprosessi, joka rakensi monen eri organisaation ja toimijan välillä yhteistä ymmärrystä kestävyyskriisistä. Prosessissa luotiin pohjaa yhteistyölle. Ekothon-prosessin esikuvana on norjalainen Klimathon, jossa ilmastotutkijoiden tieto kohtaa kuntien käytännön työtä tekevät viranhaltijat.
Riittävällä pohjatyöllä eroon epäonnistumisista
Pohjatyöllä tarkoitan organisaatioiden ja ihmisten välistä yhteistä ymmärrystä ja keskinäistä luottamusta, jota Ekothonillakin pyrimme luomaan. Moitimme usein ruotsalaisia liiasta diskuteeraamista, koska me suomalaiset haluamme heti kääriä hihat ja tarttua toimeen. Ainaisen kiireen painaessa käymme sisukkaasti heti, aikaa haaskaamatta, toimintaan. Jossain kohtaa asiat sitten tuppaavat menemään mönkään. Alkaa hahmottua, että kaikki osallistujat ymmärtävät käsillä olevan asian omalla tavallaan, ja kaikilla on omat tavoitteensa ja tapansa toimia. Tämä aiheuttaa hankausta ja turhautumaa, kun nopeasti alkanut toiminta hajoaakin päämäärättömäksi tekemiseksi.
Ruotsista ei kannata kaikissa asioissa ottaa mallia, mutta Euroviisuissa Ruotsi on mestari. Taas kerran Ruotsin voittaessa Euroviisut kuuntelin ruotsalaisten tapahtumanjärjestäjien haastattelua. He kertoivat, että mahdollisimman moni tietää mahdollisimman laajasti tapahtuman järjestelyjen yksityiskohdista. Eli keskusteluihin käytetään paljon aikaa. Euroviisupäivä ei siis ole katastrofi, jos joku sairastuu, moni muukin tietää ja osaa tehdä sairastuneen ihmisen työt. Tarvitsemme Suomessa enemmän tällaista avointa oman osaamisen jakamista toisille ja loputtomia yhteisiä keskusteluita. Tällaista toimintatapojen muutosta tarvitaan, jotta pystymme itseämme suurempiin tekoihin, joita tarvitsemme irtautuaksemme lineaarisesta talousjärjestelmästä.
Lisää yhteistyötä, ei valmiita ratkaisuja
Ekothon on hackatonin tyylinen yhteiskehittäimisprosessi, joka voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:
- Pohjatyö ja järjestelyt
- Varsinainen kokoontuminen ja pienryhmätyö
- Osallistujien välille kehittynyt vuorovaikutus ja syventynyt yhteistoiminta jatkossa
Prosessi kokonaisuudessaan kestää vähintään puoli vuotta. Ekothonin ydin on paikallisen yhteistyön voimistaminen. Uutta verkostoa ei yritetä rakentaa puhtaalta pöydältä, vaan ennemminkin tarjotaan ympäristö, jossa olemassa olevat toimijat ja verkostot kiinnittyvät toisiinsa entistä paremmin.
Ekothon huipentuu kaksipäiväiseen yhteiseen työskentelyyn, joka voidaan toteuttaa digitaalisesti etäyhteyksillä tai paikan päällä kasvotusten. Työskentely tapahtuu huolella suunnitelluissa pienryhmissä. Jokaisessa ryhmässä on eri taustoista tulevia ihmisiä, jotta osallistujien välille syntyisi uutta yhteistyötä ja ymmärtäisimme paremmin miten erilaiset ihmiset ja organisaatiot työskentelevät ja hahmottavat maailmaa ympärillämme. Pienryhmän osallistujilla on yhdistäviä tekijöitä ja mielenkiinnon kohteita, jolloin keskustelu tulee sujumaan jouheasti. Ekothonin pienryhmien keskusteluissa yritykset ja poliitikot, taide ja akateemikot, maanviljelijät ja kaupunkisuunnittelijat, kansalaisyhteiskunta ja hallinto vaihtavat ajatuksiaan ja saavat kimmokkeen toimia yhdessä.
Ekothonissa pyrittiin välttämään liiallista ryhmien fasilitointia ja työn ohjausta. Tavoite on, että ihmiset todella pysähtyvät yhden asian ääreen, sekä saavat tilaa ajatuksille, ratkaisujen oivaltamiselle ja aidolle vuorovaikutukselle. Osallistujien omalla vastuulla on jatkaa Ekothonissa kehitettyjä ajatuksia ja toimintaideoita.
Verkostojen avulla toimintaan
Ekothon-konseptin tavoite ei ole löytää valmiita ratkaisuja kahdessa päivässä. Ensisijainen tavoite on antaa sysäys yhteistyön syventämiseksi. Kun erilaisista taustoista tulevat ihmiset kertovat ajatuksistaan ja tekemisistään, yhteistyön kynnys madaltuu, ja ollaan lähempänä haasteiden todellista ratkaisemista. Kun verkostot tiivistyvät ja kasvavat, voidaan alueella saavuttaa toimijoiden kriittinen massa, joka todella laittaa vauhtia kestävyysmurrokseen.
Katso video: Miten vauhdittaa kestävyysmurrosta paikallisesti?
Haluatko tietää lisää Ekothon-konseptista tai sen toteuttamisesta? Ole yhteydessä:
Hannele Tiitto, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto, hannele.tiitto@pirkanmaa.fi, puh. 044 422 2250