Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos ovat globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat yhä enemmän myös meidän suomalaisten elämään. Itse asiassa keskiverto suomalainen on varsinainen tuhlari, sillä jos kaikki ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin siihen 3,5 maapallon resurssit.
Paljon on puhuttu kestävän yhteiskunnan rakentamisesta, mutta tulokset ovat jääneet vielä vähäisiksi. Useimpien raaka-aineiden kysyntä ja käyttö on kasvanut Kiinan kasvun ja yleisen kaupungistumisen myötä. Raaka-aineiden hinnat määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan ja raaka-ainekauppaa käydään kansainvälisissä pörsseissä. Vaihtoehtoiset energiamuodot, energian ja raaka-aineiden aiempaa tehokkaampi käyttö ovat saaneet lisäpuhtia, kun raaka-aineiden hinnat ovat nousseet.
Kiertotalouden monet hyödyt
Perinteisessä taloudessa uudet raaka-aineet hyödynnetään tuotteissa, jotka kulutetaan ja lopuksi, kun niitä ei enää tarvita, heitetään pois. Vielä hullumpaa on, jos tuote heitetään pois ennen kuin sitä on edes kulutettu. Viime aikoina on ollut keskustelua ruokahävikistä, josta iso osa on valmistettua, mutta täysin ”kuluttamatonta” ruokaa.
Kiertotaloudesta on odotettu pelastajaa. Perinteisessä kiertotalousmallissa raaka-aineet palautuvat uusiokäyttöön, niitä siis ei heitetä pois. Nykyisin kiertotalouteen liitetään käsitteitä, kuten alustatalous ja jakamistalous. Kysymys on tuotteen sisältämän resurssin ja siten arvon hyödyntämisestä tuotteen käyttöaikana maksimaalisesti.
Kiertotalouteen siirtyminen on ollut hidasta, mutta se on välttämätöntä. Kiertotalouden tavoitteet ovat ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia. Aluetalous vahvistuu, kun alueelta ulos virtaa aiempaa vähemmän rahaa, kierrätettävien raaka-aineiden käsittelystä syntyy uusia tuotteita ja työtä ja ympäristöä säästyy, kun tuotteisiin tarvittavien uusien raaka-aineiden määrä vähenee.
Kunnilla mahdollisuus vaikuttaa
Julkisen sektorin rooli kestävien tuotteiden ja palveluiden hankkijana on merkittävä, sillä kuntien tekemät hankinnat Suomessa ovat noin 20 miljardia euroa vuodessa. Julkisen sektorin valinnoilla on vaikutusta.
Myönteiset taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät kulutusketjun joka vaiheessa. Tuotteiden suunnittelu- ja tuotantovaiheisiin kunnat voivat vaikuttaa näyttämällä esimerkkiä hankkimalla kestäviä ja uusiutuvia raaka-aineita sisältäviä tuotteita. Raaka-ainehankinnat ulkomailta vähenevät, kun raaka-aineita kierrätetään. Raaka-aineiden uudelleenjalostus tuo työtä. Kansantalous kiittää.
Kunnat voivat kannustaa kotitalouksia ja yrityksiä näyttämällään esimerkillä ja erilaisin kampanjoin käyttämään kierrätettyjä tuotteita. Kierrätettyjen uusiotuotteiden täysimittainen hyödyntäminen hankintojen yhteydessä vaativat kuntien henkilöstöltä tietoa ja osaamista. Sitä saa kouluttautumalla, mutta erityisesti tekemällä sekä verkostoitumalla. Kunnat ovat hyviä jakamaan oppimaansa tietoa, sitä kannattaa hyödyntää. Pyörää on turha keksiä aina uudelleen.
Edelläkävijäkunnat
Kymmenen suomalaista kuntaa, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa, on sitoutunut viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Kunnat edistävät itse valitsemillaan keinoilla alueensa kiertotaloutta. Ne käynnistävät uutta liiketoimintaa, aktivoivat alueensa asukkaita ja rakentavat uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Edelläkävijäkuntien verkoston valinta on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa.
Katriina Alholan ja Minna Kaljosen juuri äskettäin julkaisemassa Kestävät julkiset hankinnat –julkaisussa selvitettiin, että yli puolet kunnista huomioi kestävyystavoitteet hankintastrategiassa tai muussa hankintoja koskevassa ohjeistuksessa. Kestävyystavoitteet on asetettu melko yleisellä tasolla, ja vain noin neljäsosa kunnista määritti tarkempia kestävyyskriteerejä. Nämä koskivat esimerkiksi parhaisiin energiatehokkuusluokkiin kuuluvien laitteiden hankintaa.
Ii 10 000 asukkaan maaseutupitäjänä edustaa hyvin suomalaista keskivertokuntaa. Iissä haluamme olla etujoukoissa tavoittelemassa kestävää yhteiskuntamallia ja kokeilemassa erilaisia meidän kokoiselle ja näköiselle kunnalle soveltuvia toimintatapoja. Tavoitteena on ottaa käyttöön onnistuneen energia- ja ilmastotyön toimintamallit kiertotaloudessa ja sitouttaa kaikki toimijat mukaan esim. palvelumuotoilun mahdollisuuksia hyödyntäen.
Kunnanjohtaja Ari Alatossava, Iin kunta
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä sanomalehti Kalevassa 7.12.2017