Kiertotalouden työllisyys

Kiertotalouden tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia tuottamalla talouskasvua ja synnyttämällä uusia työpaikkoja. Työpaikkojen lisääntymien ei yksinään kuitenkaan kerro vielä työllisyyden laadusta. Millaisia työllisyysmahdollisuuksia kiertotalous tuo mukanaan? Ovatko mahdollisuudet yhtäläisiä ihmisille riippumatta heidän sosiaalisesta asemastaan ja taustasta?

Työllisyysindikaattoreilla seurataan miten kiertotalouden työpaikat jakautuvat sosiaalisesti. Indikaattorit seuraavat kiertotaloussektorin työpaikkojen palkkatasoa, työllisten koulutustaustaa sekä haavoittuvassa asemassa olevien työllistymistä.

Tiedon kiertotalousalojen palkkatasosta ja työllisten koulutustaustasta tuottaa Tilastokeskus osana kiertotalouden liiketoimintaindikaattoreita. Indikaattorit seuraavat valtakunnallista tilannetta.

Tieto haavoittuvassa asemassa olevien työllistymisestä saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Indikaattorissa seurataan työttömien tukityöllistymistä kierrätystyöntekijän ammattiin. Kierrätystyöntekijä työskentelee esimerkiksi paperin, pahvin, metallin, lasin ja muovin vastaanotto-, keräys-, lajittelu- ja käsittelytehtävissä. Työ voi liittyä myös käytettyjen tavaroiden, huonekalujen, vaatteiden ja laitteiden vastaanottoon ja myyntiin. Seurattavana ovat tukityöllistämisen osalta koulutuskokeilut ja palkkatuki, joilla tuetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten koulutusta vailla olevien nuorten, maahanmuuttajien, kehitysvammaisten tai pitkäaikaistyöttömien, työllistymistä.

Kiertotalousalojen palkkataso ja koulutustausta

Indikaattorit on julkaistu alun perin Tilastokeskuksen verkkosivulla. Sivuilta löytyy myös tarkempi kiertotalousalojen määritelmä.

Kiertotalousalojen mediaanipalkat ovat hieman keskimääräistä palkkatasoa alemmat. Matalin palkkataso on kierrätyksen parissa työskentelevillä. Palkkataso on kehittynyt viime vuosina samansuuntaisesti kuin muillakin aloilla.

Kiertotalousalojen mediaanipalkat ovat hieman keskimääräistä palkkatasoa alemmat. © Tilastokeskus/Circwaste

Kiertotalousaloilla työskentelevistä suurimmalla osalla on ammatillinen koulutus. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen saaneiden osuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia 2010-luvulla.

Kiertotalousaloilla työskentelevistä suurimmalla osalla on ammatillinen koulutus. © Tilastokeskus/Circwaste

Heikommassa asemassa olevien työllistyminen

Kierrätystyöntekijä on yli 1 100 ammattinimikkeen joukosta yksi yleisimmistä tukityöllistämisen kohdeammateista. Vuonna 2019 3,6 % työkokeiluista ja 3,9 % palkkatuetusta työstä Suomessa tehtiin kierrätystyöntekijänä. Joillain alueilla kierrätystyön merkitys tukityöllistämisessä on vielä tätä suurempi. Kierrätystyön merkitys on ollut viime vuosina kasvussa melkein kaikilla alueilla. Tämä kuvastaa kiertotalouden merkityksen kasvua haavoittuvassa asemassa ja heikommat ammatilliset taidot omaavien ryhmien työllistämisessä.

Lisätietoja

  • erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • yliaktuaari Niko Olsson, Tilastokeskus, etunimi.sukunimi@stat.fi
Julkaistu 30.11.2020 klo 10.35, päivitetty 9.12.2020 klo 13.03
  • Tulosta sivu