Kiertotalouden periaatteiden huomioimista rakennusalalla voidaan tehostaa kokeiluilla ja piloteilla. Julkisen sektorin tulee toimia edelläkävijänä pilottien toteuttamisessa. Pienilläkin kokeiluilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, jos niistä saadaan hyviä kokemuksia ja oivalluksia sekä syntyy aidosti uusia toimintatapoja.
Kiertotalous on yksi Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) tehtävän tutkimuksen strategisista painopisteistä. Joensuun SYKEn kiertotalouspilottina toteutettavassa toimitilamuutoksessa olemme päässeet käytännössä testaamaan, mitä kaikkea kiertotalousperiaatteiden mukainen rakentaminen voikaan tarkoittaa. Kokosimme yhteen pilottiin osallistuneiden suunnittelijoiden kokemuksia kiertotalouden mukaisesta korjausrakentamisesta.
Kiertotalous huomioon jo rakentamisen suunnittelussa
Kiertotalous konkretisoituu ratkaisuiksi erilaissa purku- ja rakennusurakan osa-alueiden suunnitelmissa kuten arkkitehtuuri, rakennesuunnittelu, lvi- ja sähkösuunnittelu, rakennusautomaatio, sisustussuunnittelu sekä kustannuslaskenta. Lisäksi suunnitelmiin vaikuttavat hankkeen tilaaja- ja käyttäjätahojen tarpeet ja toiveet.
Suunnittelun kautta löydettiin pilotissamme keinoja, joilla uudistettavissa tiloissa voitiin hyödyntää entisestä rakenteita ja rakennusmateriaaleja, lvi- ja sähkörakenteita sekä kiinto- ja irtokalusteita. Tarvittaessa suunnittelua on mukautettu niin, että on voitu hyödyntää aiempaa. Esimerkiksi taukotilan keittiön sijaintia muutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta siten, että voitiin hyödyntää olemassa olevia vesi- ja sähköliitäntöjä. Sisustukseen on etsitty uusiomateriaaleista valmistettuja tuotteita, kartoitettu kierrätettyjä irtokalusteita sekä mitoitettu tiloja niin, että käyttöön saadaan vanhoista toimitiloista vapautuvia kalusteita.
Kiertotalousnäkökulman huomioiminen ei suunnittelijoiden kokemuksen mukaan tuonut perinteiseen suunnittelutyöhön suuria muutoksia. Monia vastaavia ratkaisuja on sovellettu jo aiemmin, jos se on ollut taloudellisesti järkevää. Nyt näitä ratkaisuja kuitenkin pohdittiin järjestelmällisemmin. Aikaa käytettiin tavallista enemmän selvittelyihin siitä, mitä voidaan säästää ja käyttää uudelleen, ja mistä saadaan kierrätettyjä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja materiaaleja.
Haasteita ja uusia oivalluksia
Suurin este materiaalien kierrätykselle ja uusiomateriaalien hyödyntämiselle ovat kustannukset. Tällä hetkellä on usein halvempaa hankkia uutta, kuin korjata tai käyttää uudelleen vanhaa. Lisäksi uudet materiaalit ja laitteet ovat usein laadukkaampia ja myös energiatehokkaampia, säädettävämpiä ja toiminnallisempia. Kaikille rakentamisen osa-alueille, kuten lvi- ja sähkötekniikkaan ei yrityksistä huolimatta pilotissa löytynyt kiertotalouden mukaisia vaihtoehtoja. Vastaan tuli myös rakentamisen kiristynyt ohjeistus, kun uusien tilojen tieltä oli purettava käyttökelpoisia seiniä ja väliovia, jotka eivät enää täyttäneet toimistotilojen äänieristykselle asetettuja raja-arvoja.
Eri alojen suunnittelijat olivat lähteneet pilottiimme mukaan ennakkoluulottomasti ja uusia tapoja tehdä asioita oltiin valmiita kokeilemaan innokkaasti. Matkan aikana onkin jo syntynyt uusia oivalluksia. Hyvänä käytäntönä esille on noussut erityisesti purkusuunnitelman hyödyntäminen ja kierrätykseen velvoittaminen. Purkujätteen lajittelua ja materiaalihyödyntämisastetta tehostettiin pilotissa ottamalla purku-urakkasopimukseen mukaan ylimääräinen kannustepalkkio, joka maksetaan, jos purku-urakassa päästään tietyn kierrätysasteen yli. Toinen suunnittelijoiden esille nostama hyvä käytäntö oli kierrätettyjen kalusteiden hyödyntäminen ja kiertoon saaminen, johon liittyvää yritystoimintaa ja palveluita alkaa olla jo paljon tarjolla.
Yhteistyöllä eteenpäin
Kiertotalouspilotissamme on käynyt ilmi, että kiertotalouden mukainen rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua ja rakennusprojektissa mukana olevien asiantuntijoiden välistä jatkuvaa kommunikaatiota ja yhteistyötä. Tärkeää on myös käyttäjien sitoutuminen siihen, että uuden sijaan rakentamisessa kierrätetään vanhaa ja hyödynnetään uusiomateriaaleja. Huomiota tulee kiinnittää kaikkiin tilamuutoksen vaiheisiin: suunnittelu, purkutyö, uuden rakentaminen, vanhoista tiloista luopuminen sekä uusien tilojen käyttöönotto.
Moni kiertotalouspilottimme suunnittelijoista oli ensimmäistä kertaa mukana kiertotalouden periaatteiden mukaan toteutettavassa saneerauskohteessa. Pilotin aikana syntyneitä ajatuksia ja kiertotalouden toimintatapoja on kuitenkin luvattu ottaa käyttöön myös tulevissa projekteissa. Pieni pilottimme voi siten skaalautua laajemmiksi kiertotalouden toimiksi, kun oppeja viedään käytäntöön uusissa projekteissa mukana olleiden eri yrityksiä edustavien suunnittelijoiden toimesta.
erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus
kemisti Jaana Kolehmainen, Suomen ympäristökeskus
Kirjoittajat ovat SYKEn Joensuun toimipisteen asiantuntijoita ja työskentelevät erilaisissa kiertotalouden tutkimus- ja kehittämishankkeissa. He ovat olleet mukana kiertotalouspilotissa toimipaikan ja käyttäjien edustajana.